Pitkä valotusaika

Ulkona on syksyistä. Varjoja ja lämpimät katulamput ja usvaa pellolla. Ihana näky.

Ilma on hieman kirpeää, miusta tuntuu että syksy oikeasti tulee pian.

Tänään oli tänään ja mie olen iloinen siitä kun viikonloput aina välillä pelastaa.

 

-i

Lapset vs. aikuiset

Olin tänään ohjaamassa kymmenvuotiaita ja näiden perheitä kymppisynttäreillä. Siis Joensuun alueen eri seurakunnat järjesti sellasen tapahtuman, minne sai tulla kaikki tänä vuonna kymmenen vuotta täyttävät lapset perheineen. Siellä oli eri toimintapisteitä ja lopuks kakkua ja niin. Ja mie huomasin taas että lapset on paljon järkevämpiä kun aikuiset. Tykkään niin paljon työskennellä lasten ja nuorten kanssa, mutta kun tulee aikuisia mukaan niin rupeaa rasittamaan. Miksikö?

Okei nyt mie otan oikeuden yleistää ja liioitella. Aikuiset kyseenalaistaa. Aikuiset ei voi hyväksyä. Aikuisten mielikuvitus murenee. Aikuiset juo kahvia. Aikuiset on niitä jotka sanoo ettei voi saada koiraa. Aikuiset ei hymyile vieraille. Aikuiset kattoo pahasti jos puhuu kovaa tai tennarin nauhat on auki. Aikuiset ei pidä hönäilystä. Aikuiset pistää takin päälle. Aikuiset ei juokse. Aikuiset ei voi kävellä metriäkään sateessa. Aikuiset käyttäytyy asiallisesti. Aikuiset sanoo "katsotaan sitä sitten myöhemmin" ja "ehkä...". Aikuiset elää arkea. Aikuiset imuroi palapelit. Aikuiset on niitä jotka kieltää menemästä ulos, koska muuten "saa keuhkokuumeen". Aikuiset kieltää rakentamasta tornia. Aikuiset sanoo että "voi kuinka sinä oletkaan kasvanut". Aikuiset päivittelee. Ja ne aikuiset jotka ei tee näitä asioita, niitä mie rakastan.

Mie en ole vielä aikuinen, ja toivon etten mie ikinä sellaseksi muutukkaan. Mie haluan ehkä pysyä välivaiheessa ikuisesti. Jos miusta tulee kamala aikuinen niin tulkaa joku jooko potkasemaan miuta naamaan maanantaiaamuna kuudelta, niin voin soittaa poliisit ja kattoa paheksuvasti perään. Ja heittää kahvia ikkunasta niskaan.

Mie haluan pysyä sellasena joka kertoo tarinan seitsämästä kilistä ja sudesta ja jauhosta sillon kun se tulee mieleen. Mie haluan pysyä sellasena joka arvostaa lapsien näkemystä. Mie haluan ymmärtää ihmisiä.

Anteeksi kaikki ihanat aikuiset, mutta miun oli pakko purkaa pelkoa aikuisuutta kohtaan. Varmasti kaikki kahvinjuojat ei ole harmaita ja kamalia. Ehkä paras kohteliaisuus ikinä.

PS: kerron sen kilitarinan joskus

-i

Torjantain jälkeen tulee perstai

Mie olin unohtanu nämä kuvat.

 

 

 

 

 

 

 


Vertaa näitä kuusia, mitä ihmettä?

Ehkä pahimmat pahikset pahistelemassa ikinä

Hilla ja Kata ja puhumista pikkulintuasioista. Mutta ei tänään vaan silloin aurinkoisena päivänä jolloin piti olla pitkät lahkeet, mutta ne jäivät jonnekkin. Ja nokkoset, jotka katkaisivat meidän tien.

 

Tänään taas oli tehokas iltapäivä, marenkikakkua, lestadiolaiskirja, isoisoisän tai isoisoisän veljen virsikirja liimattuna pöytään, ja puhetta musiiksta, zombeista, kasveista ja Pinterestistä.

 

Hej, vad heter du?

-i

Mmm...

Väsyttää.

Kylmää.

Pitäis pitäis pitäis tehdä saksaa ja ruotsia ja enkkua ja saakeli.

Makaan peitossa ja katson videoita toivoen että jos en liiku niin ei ole niin kurja olo.

Äsken oli vielä mansikkamehua ja keksejä, jotka tekivät iloiseksi.

-Mmmhm

Reunited

Olen tavannut taas Koulun. Koulu on niin iso ettei se tavannut miuta, mutta tervehti kuitenkin kaikkia niitä uusia hämmentyneitä ykkösiä, jotka pyöri ympäri käytävillä. Miun palikkakalenteri on ollu jumissa kesäkuun toisessa päivässä aina loman alusta lähtien, mutta tänäaamuna päivitin sen päivä päivältä.

Saksa on kadonnut päästä ja kolmesti viikossa tunnit alkaa klo. 9.25. Luultavasti myöhästyn kaikilta.

Uusi kauniskaunis reppu viilettää luokseni vasta syyskuun puolella, mutta muuten mie olen valmistautunut semisti hyvin koulua varten. Penaali on pesty mustasta töhnästä ja kontaktoin kalenteriin uivan Pikku Myyn, kirahvin, Banksyn rotan ja sen takaa kurkistavan siilin. Siitä ei tullut ihan yhtä nätti kuin viime vuoden kalenterista, mutta edellisessä olikin kuvia Josh Hutchersonista, joten ehkä Banksyrotalla ei ollut mahkuja missään vaiheessa.

-i

Kukkia eniten

Jotenkin kauhean iloinen päivä. Sen aloitti Strawberry Cheesecake Ben & Jerry's, joten mitä muutakaan voi odottaa?

Tänään oli valtakunnallinen Avoimet Puutarhat-päivä, jolloin saa mennä ilmoitettuihin puutarhoihin käymään, kiertelemään, hiljaa arvostelemaan ja puhumaan pioneista ja pistokkaista. Miun sukulaisihmiset tykkää puutarhoista siinä missä kirppareistakin, ja se on jo paljon sanottu. Melkein mikään ei voita kirpparikierrosta, paitsi ehkä sitä seuraava Scrabbleturnaus.

 

Okei no tietysti kaks miun tädeistä, jotka tällä hetkellä sattuu vierailemaan täällä, halus lähteä tsekkaamaan muiden pihoja ja kukkia heti, kun ne kuuli tästä mahdollisuudesta. Tää avoin pihasysteemi oli olemassa myös viime vuonna, jos ei aikaisemminkin, mutta sillon ei Joensuun alueella ollut ilmoitettu yhtään pihaa. Nyt oli ainakin kolme tässä lähellä, ja niihin me sitten suunnattiin.

Miun totaalinen lemppari oli sellanen vanha omakotitalo, jonka piha oli täynnä lähinnä hyötykasveja, mutta myös muita. Niillä oli about sata eri lajiketta, jos oikein muistan. Siellä oli hirmu nätti vanha omenapuu ja sellainen kellariin vievä käytävä, jonka päällä oli kaari, ja siinä kiipeili kurpitsaa. Ihana paikka. Olisin ikuistanu kurpitsat jos oisin muistanu ottaa kameran.

Sitten me käytiin vielä kävelemässä siirtomaapuutarhojen keskellä, ja se oli jotenkin jännää, tykkäsin siitä tunnelmasta. Siellä oli paljon pikkutontteja jossa oli pikkutaloja ja hirveesti kasveja. Siellä oli myös sellanen kerhotalon tapainen yleistalo, ja miusta vaan tuntu että se koko paikka oli jotain hobittiyhteisöä. Me bongattiin aidan yli tulevia vadelmia ja napattiin tietysti niitä messiin, ja just sillä hetkellä miun yläkoulun rehtori tulee siitä selän takaa ja sanoo jotain nasevaa. Ne oli ehkä sen vadelmia. Random. Mie kuitenkin luulen että se ei tunnistanu miuta.

Tänään me puhuttiin lentokoneista ja teiden nimistä ja vanhoista tuoleista ja hipeistä ja kommuuneista ja Mummosta ja aktiviteeteista ja siivoamisesta ja lakimiehestä ja kasveista ja kasveista ja kasveista ja kasvihuoneista ja kivistä verkossa ja siitä kuinka lammas oli hyvää kreikkalaisessa ravintolassa, ainakin niin kuulin.

Nautin vielä loppuillan.

-i

(PS: Uusien kuvien putteessa random vanhat käy hyvin. Nää ei siis ole tämänpäiväisistä puutarhoista.)

Netti ei vain pidä miusta

Kesä jatkuu vielä, vaikka aistinkin syksyn. Enää ei pysty sanomaan muuta, ei tänään. Olen taistellut netin ja blogejen kanssa suunnilleen tunnin, tai pikemminkin pitänyt puoliani niitä vastaan. 

-i